31.10.-01.11.2024

Noniin, tässä on nyt seuraavat kaksi päivää keskitytty lähinnä autolla ajamiseen, jotta päästään lähemmäs Ruotsia. Eka päivä Deauvillesta Maastrich:iin 520km, ja toka Maastrich:sta Oldenburg in Holstein:iin 640 km. Eli ajeltu on, oikeestaan koko päivät. Tässä tulee muuten tätä blogia kirjoitettaessa semmoinen ongelma, että on tosi vaikea kuvailla mitä nähdään  ja koetaan ja mitä ongelmia ja sattumuksia matkalla tapahtuu, sekä hauskoja että vähemmän hauskoja, mutta yritetään kirjoitella. Deauvillesta eteenpäin ajetaan Ranskasta  Belgian kautta Hollantiin, vai pitääkö sanoa Alankomaihin. Moottoritiet oli käytännössä koko ajan kulkuväylänä, jotta saatiin ajaa 130 km/h (keskinopeus).  Motarit olivat todella hyviä, opasteet erinomaisia(saisivat suomen liikennesuunnittelijat käydä täällä vähän katselemassa, miten hommat hoidetaan). Liikenne on todella vilkasta, johtuu varmaan siitä, että auto- ja väkimäärä on aika paljon suurempi kuin kotisuomessa. Silti liikenne sujuu oikein hyvin, vetoketju-periaate toimii mainiosti, vaikka esim 3 tai 4 kaistaa vaihtuu yhdeksi! Liikennekulttuuri on aivan erilainen kuin kotomaassa, tosin kokemusta ei nyt ole kuin 9 viikolta, mutta kyllä siinäkin ajassa jo jotain huomioita voi tehdä tällainen maalainenkin😊. Nojoo, Maastrichtin yö-paikka oli bed and breakfast tyyliin. Rauhallinen yksiö rivitalon päässä omalla sisäänkäynnillä ja voi veljet sitä aamiaista😋. Tanja jotain oli emäntämme ja oli kyllä runsas ja maistuva aamupala. Autokin saatiin ihan oven eteen kunhan ensin päästiin paikalle, täytyy myöntää ,että meikäläiseltä tais vähän palaa hihat ennenkuin oltiin  ko.  paikalla. Anteeksi vaan kartanlukija Sinikalle, mutta oli vähän vaikeuksia pimeessä ylittää 5 kaistaa sivuttain "miljoonan" auton joukossa , kun vauhtia on yli 100km/h.

Maastricht:sta jatkettiin samaa A2 moottoritietä kohti Saksaa ja olokin oli jo vähän rauhoittunut, kun sai ajaa päivänvalossa. Eli Hollannista Saksaan , eipä oikein huomaa noita rajanylityksiä muusta kuin , että kieli vaihtuu opasteissa, oli siellä varmaan joku kylttikin rajalla. Uit muuttui ausfahr:ksi. Eli moottoriteitten ulosajorampit. Liikennemäärät eivät lakkaa hämmästyttämästä vieläkään, vaikka täällä on ajeltu jo monta viikkoa. Tavaraa ainakin liikkuu euroopassa kumipyörillä paljon. Monikaistaisilla teillä oikeanpuoleinen kaista on täynnä rekkoja ja sitten kun ne lähtevät ohittelemaan toisiaan syntyy äkkiä sellaisia "sumppuja". Siinä saa olla aikalailla tarkkana ,koska rekat varaavat kaksi kaistaa ja vasemmalla kaistalla ajetaan sellaset about 150-160km/h, joskus vähän enemmänkin , tähän asti ollaan pärjätty ihan hyvin, toivottavasti loppumatkakin menee samoin. Siis Maastrich:sta Oldenburg in Holstein:iin, pieni sekaannus reitillä ja matka-aika pidentyi yhtäkkiä 1,5h suunniteltuun reittiin nähden. No näitä sattuu. "reppu-reissaus-meininki".Oldenburgissa hotellin löytyminen tuotti vähän hankaluuksia, käytiin jo kerran kääntymässä hotellin pihalla , mutta pimeetä kun on niin ei sitä kaikkea voi huomata.😅. Hotel zur Eule oli oikein viehättävä paikka. Vanhana saksanlukija kääntäisin ko. paikan nimen "hotelli pöllölle". Aamiainen oli mainio ja vaikka saksassa oltiinkin, ruokaa riitti kaikille😊.

1.11. oli kotimaassa Lyly-myrsky ja me jännitettiin miten meidän matka jatkuu, koska seuraavana päivänä oli tunnin lauttamatka Puttgartenista Tanskaan Rödby:hyn. Täällä oli rauhalliset tuulet ja matka sujui hyvin. Lauttaa odotellessa törmäsimme satamassa isoon taxfree myymälään. Omien sanojensa mukaan maailman suurin. "world´s biggest border shop" ja iso se olikin. Hauska ja erikoinen paikka, vanha laiva laiturissa, sisätiloista purettu kaikki ylimääräinen ja neljässä kerroksessa viiniä, viinaa yms. Siellä myyjillä oli satoja maistelupisteitä omille tuotteilleen . Jos kaikki olis kiertänyt niin ei varmaan olisi kyennyt konttaamaan enää ulos.😂. No matka jatkui Tanskan puolella kohti Helsingör:iä. BB (bed and breakfast) asunto , mutta vain yksi b eli ei aamiaista😂. Näitä sattuu.